etusivulle
 

Sivustoon on linkitetty
Adobe pdf-tiedostoja.
Päivitä tarvittaessa
reader-ohjelmasi:
Adobe Acrobat Reader

Prisma Studio:
Pirkanmaalaisesta Ruonanjoesta hyötyä koko Euroopan jokihelmisimpukkakannalle 457
TV1 ke 11.10. klo 17.10
uusinta pe 13.10. klo 16.00
YLE Teema to 12.10. klo 17.30 456
Ruonanjoki ja sen jokihelmisimpukat olivat ajankohtaisena aiheena YLEn tiedeohjelmassa, toivottavasti ehdit katsomaan! 458
"Ruonanjoen helmisimpukat korvaamattomia koko Euroopassa

Jokihelmisimpukka eli raakku on huippuharvinaisuus koko Euroopan unionin alueella. Se on rauhoitettu Suomessa vuonna 1955. Keski-Euroopasta se on lähes kadonnut ja Etelä-Suomessakin on enää yksi joki - Pirkanmaan Ruonanjoki - missä se vielä lisääntyy.

Pienessä kivisessä joessa on vahva simpukkakanta - arviolta 26 000 yksilää. Niiden yhteenlaskettu luontoarvo on 15 miljoonaa euroa. Raakku onkin Euroopan komission erityissuojeluksessa.

Raakku on Suomen pitkäikäisin eläinlaji. Etelä-Suomessa sen elinikä on noin 80 vuotta, Lapissa se voi elää 150 vuotta. Sukukypsyyden helmisimpukka saavuttaa vasta liki 20 vuoden iässä. Lisääntyäkseen se tarvitsee virtaavaa, happipitoista vettä, oman joen lohikalaa toukkiensa väli-isännäksi sekä historiallisesti vanhaa hiekkapohjaa, johon pikkusimpukat voivat kaivautua piiloon kasvamaan.

Jokihelmisimpukka on äärimmäisen herkkä kaikille niille muutoksille, joita tapahtuu itse jokiuomassa ja joen valuma-alueella. Metsä- ja suo-ojitukset ovat tuhonneet Suomessa lukuisia simpukkajokia. Pirkanmaan Ruonanjokea uhkaa nyt sen lähivaluma-alueella suunniteltu jätteenkäsittelylaitos.

Ruonanjoen tutkimuksellinen arvo on korvaamaton: sieltä saatavaa tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun helmisimpukkajokia yritetään elvyttää niin meillä kuin koko unionin alueella.

Baltiassa on useampikin jokihelmisimpukkajoki, jossa eläin myös lisääntyy, mutta yksilömäärät ovat liian pieniä tieteellistä tutkimusta varten. Baltiassa simpukoiden elämää haittaavat patoja rakentavat majavat, Suomessa ongelmia aiheuttavat jokien kalataloudelliset kunnostustoimet.

Jotta jokihelmisimpukkajokien elvytystyö onnistuu, on selvitettävä eri simpukka- ja lohikalakantojen geneettistä taustaa. Kukin simpukkakanta on vuosituhansien saatossa sopeutunut elämään yhdessä oman kotijokensa jalokalan kanssa: se muodostaa suojaavan kystan simpukantoukan ympärille, joka talven ajaksi ankkuroituu elämään kalan kiduksissa. Satunnainen istutuskala ei tätä tee, jolloin simpukkatoukka tuhoutuu.459
"Prisma Studio vie katsojat tieteen maailmaan, soluakin pienemmästä yksiköstä aina avaruuteen asti. Ohjelma näyttää miten tieteen ilmiöt liittyvät ihmisten arkeen. Tiedemaailman huiput kommentoivat ja taustoittavat ajankohtaisia kysymyksiä.
Prisma Studion mukana katsoja pääsee sinne missä tiedettä tehdään - maastoretkille, laboratorioon ja tutkijankammioihin." 460
460
sivun alkuunsivun alkuun