etusivulle
 

Sivustoon on linkitetty
Adobe pdf-tiedostoja.
Päivitä tarvittaessa
reader-ohjelmasi:
Adobe Acrobat Reader

Vihreä Lanka 12.12.2005: 568
Jätekeskus uhkaa raakkujokea 569
Viljakkalan asukkaat vastustavat kaatopaikkaa


Tamperelainen romualan yritys Toivonen Yhtiöt Oy haluaa perustaa suuren jätekeskuksen Viljakkalaan, Hämeenkyrön naapurikuntaan. Viime vuonna sama yritys suunnitteli jätekeskusta Ruovedelle Akseli Gallen-Kallelan ateljeen naapuriin. Hanke raukesi asukkaiden vastustukseen.

Myös 2000 asukkaan Viljakkalassa kerättiin viime keväänä yli 700 nimeä kuntalaisaloitteeseen, jossa vastustettiin kunnan aikeita myydä maa-alue Toivonen Oy:lle ennen jätekeskuksen vaikutusten arviointia. Valtuuston enemmistö kuitenkin hyväksyi esisopimuksen maakaupoista.

Jätelaitos käsittelisi 140 000 - 190 000 tonnia purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. 40 000 tonnia menisi kaatopaikalle, loput hyödynnettäisiin energiana tai materiaalina.

Hankkeen tielle saattaa nousta uusia ongelmia. Läheisellä Natura-alueella virtaava luonnontilainen Ruonanjoki on Etelä-Suomen ainoa joki, jossa uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku lisääntyy. Pirkanmaan liiton hallitus on vaatinut, että ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset Ruonanjoen Natura-arvoihin tulee erityisesti selvittää.

Raakkujen arvo vastaa 15 000:ta liito-oravaa

Informaatikko Juha Riihioja katselee mustana virtaavaa Ruonanjokea, jonka ylle kaartuu kauniisti lumen peittämiä oksia. Riihioja on mukana Viljakkalan Puolesta -yhdistyksessä, joka perustettiin tänä vuonna vastustamaan jätekeskuksen tuloa. Mukana on sekä vakituisia asukkaita että kesäasukkaita.

"Laitos tulisi aivan Ruonanjokeen laskevan puron päälle. Purkautuvat suoto- ja hulevedet muodostaisivat suuren uhan jokihelmisimpukan lisääntymiselle. Jo pieni rautapitoisuuden nousu tiettynä aikana olisi kohtalokasta, sillä se tappaisi raakun toukat."
.
Riihioja vertaa Ruonanjoen arvoa liito-oravametsään. "Ruonanjoessa on 26 000 jokihelmisimpukkaa. Yhden simpukan luontoarvo on ympäristöministeriön taulukon mukaan noin 600 euroa. Jos ne tuhotaan, lasku on 15 miljoonaa euroa. Se vastaa noin.15 000:tta liitto-oravaa.�"

Ajelemme kapeaa tietä kumpuilevan maaseutumaiseman halki kohti vanhaa, suljettua kaatopaikkaa, jonka naapuriin uutta jätekeskusta suunnitellaan. Tyhjä rekka tulee vastaan, joudumme pysäyttämään auton, jotta emme ajaisi ojaan.

"Kaatopaikalle ajaisi jäterekkoja puolen tunnin välein. Se on aivan absurdi ajatus, raskas liikenne ei sovi näille pikkuteille", Riihioja murehtii.

Kallio louheeksi, betonijätettä tilalle

Viljakkalan maamiesseuran talolla on joulumyyjäiset. Väkeä on paljon, lapaset ja lanttulaatikot tekevät kauppaansa. Viljakkalan Puolesta -yhdistyksellä eli Vipulla on oma pöytänsä, jossa myydään myös kinkkuarpoja. Maatalousyrittäjä ja sikatilallinen Jukka Niittyoja on yksi Vipun aktiiveista.

"Ensin suhtauduin positiivisesti asiaan, kun luulin, että yritys harjoittaa jätteen kierrätystä. Kun näin suunnitelmat ja volyymit, tajusin, että ei tässä ole kysymys kierrätyksestä, vaan isosta bisneksestä, joka ei sovi meidän pieneen kyläämme."

Toivonen Oy aikoo louhia Viljakkalan korkeimman kallion, Vironvuoren, kivimurskaksi. Louhos täytettäisiin lähinnä purkutaloista syntyvällä murskeella, jonka Toivonen Oy on tähän saakka joutunut viemään Tarastenjärvelle tai muille kuntien kaatopaikoille ja maksamaan siitä jäteveron.

"Yritysten ei tarvitse toistaiseksi maksaa omista kaatopaikoistaan jäteveroa. Tähän ja kiven louhintaan näyttää perustuvan jätelaitoksen kannattavuus, ei suinkaan kierrätykseenä, arvelee Niittyoja eikä usko yhtiön esittämiin hyötykäyttötavoitteisiin.

Jätelaitos pilaisi maaseudun rauhan

Viljakkalassa ei ole lainkaan suurteollisuutta, vain maatalous- ja pienyrityksiä. Perinteinen kulttuurimaisema on houkutellut kylään paljon lapsiperheitä ja myös kesäasukkaita, kuten Päivi Paanasen ja Kari Lehtosen, arkkitehtipariskunnan Tampereelta.

Paananen on kotoisin Viljakkalasta ja haluaisi säilyttää kunnan rauhallisen ja luonnonmukaisen ilmeen. "Jätekeskus tekisi Viljakkalasta kaupungin laita-alueiden kaltaisen, kun täällä nyt on toimivia maatiloja, ratsastustiloja ja hyviä marja- ja sienimetsiä, joita maaseudulla asuvat ja sinne muuttoa harkitsevat arvostavat."

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi kestää ensi vuoden syksyyn. Valtuuston päätöksestä tehdä esisopimus Toivonen Oy:n kanssa on tehty kolme valitusta. Toisaalta alueen kaavoitus jätekeskusta varten on jo aloitettu.

Pauli Välimäki
570
sivun alkuunsivun alkuun