etusivulle
 

Sivustoon on linkitetty
Adobe pdf-tiedostoja.
Päivitä tarvittaessa
reader-ohjelmasi:
Adobe Acrobat Reader

Kuntalaisilta Viljakkalan koululla 7.11.2005 597
Viljakkalan puolesta -yhdistyksen järjestämä tilaisuus kuntalaisvaikuttamisesta ja arvokkaan Natura 2000-joen suojelusta.
Asiantuntevat alustajat, Tuija Brax, Ilmari Valovirta ja Tiina Rättilä, houkuttelivat paikalle lähes 90 ajankohtaisista aiheista kiinnostunutta osallistujaa.
597
872
873
Tilaisuudessa alustivat:
Tuija Brax
kansanedustaja, juristi

Tiina Rättilä
tutkija, Tampereen yliopisto

Ilmari Valovirta, intendentti
Luonnontieteellinen keskusmuseo/ Helsingin yliopisto779
779
Tuija Brax:
"Avoin ja demokraattinen päätöksenteko?"
Kansanedustaja ja eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, juristi Tuija Brax listasi alustuksessaan muutamia kysymyksiä Ruotsissa vuosittain tehtävästä demokratian toteutumisen selvityksestä:
- toimiiko demokratia oikeasti?
- koetteko tulleenne kuulluksi?
- uskotteko voivanne vaikuttaa?
Suomessa ei vastaava säännöllistä kyselykäytäntöä ole, mutta tehtyjen tutkimusten mukaan meillä koetaan vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet käytännässä melko heikoiksi.

Tuija Brax selvitti demokratian käsitettä Suomessa ja toi esiin määräenemmistän ratkaisuvaltaan liittyviä kysymyksiä. Suomalainen demokratia ei ole sitä, että niukin naukin enemmistä päättää. Avoimuuslainsäädäntä edellyttää, että päätäksen tekoon voidaan osallistua riittävän ajoissa ja riittävän hyvillä tiedoilla varustettuna. Kuulemistilaisuuksissa pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja on myös saatava vastaus.

Nykyisen hallituksen strategian oleellisena osana on Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma*). Eduskunnassa ja lainsäädännässä kannetaan huolta ja toimitaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi ja parantamiseksi, mutta käytännän tasolla valitettavasti usein puuttuu asenteellinen valmius toteuttaa näitä asetettuja tavoitteita.

*) Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta.
780
Tuija Brax
kansanedustaja, juristi
780
Tiina Rättilä:
"Kansalaisaktiivien kivinen tie suomalaisessa kuntademokratiassa"
Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että suomalaisilla on alhaisempi usko vaikutusmahdollisuuksiinsa kuin muilla pohjoismaalaisilla.

Yhteisöllisyyttä, demokratiaa ja osallistumista halutaan vahvistaa. Puhutaan kansalaisten osallistamisesta. Vaalien välillä keskustelun tulisi olla osallistumisen muoto. Yhteiskunnan toiminta järjestyy edullisemmin ja paremmin, jos yhteisöllisyys toteutuu paikallisia asioita ratkaistaessa.

Kansalaisvaikuttamista pyritään kuitenkin monesti estämään - ne jotka ovat tiukasti pitäneet valtaa käsissään, haluavat sen edelleenkin pitää itsellään. Asioihin tarttuvia pyritään henkilöinä negatiivisesti leimaamaan, vedotaan edustukselliseen demokratiaan, tarkoituksellisesti ei kuunnella, jätetään ulkopuolelle.

Mitä voidaan tehdä kansalaisaktiivisuuden kautta vaikuttamisen parantamiseksi:
- jatkaa "väsymättä", vaikka tuntuisikin että vaikutusta ei näy
- etsiä ja käyttää kaikkia mahdollisia menettelytapoja,
mm. kansalaisraateja ja -foorumeita
- päättäjät ja valmistelijat tulisi saada julkisuuteen keskustelemaan kuntalaisten kanssa
- pyrkiä siihen, että paikallisella tasolla voitaisiin yhdessä suunnitella asioita
- pitää käyttää myös lainsäädännön antamia mahdollisuuksia

"Ihmiset tekevät yhteistyön todellisuudessa"
781
Tiina Rättilä
tutkija, Tampereen yliopisto
781
Ilmari Valovirta:
"Ruonanjoen arvokkaan jokihelmisimpukkakannan elinympäristön suojelu, Natura 2000"
Nykyisten EU-direktiivien mukaisesti "riski pitää huomioida" ennakolta, ei enää riitä, että vasta kun vahinko on jo tapahtunut tehdään jotain.

Ruonanjoelle valuma-alueelle suunniteltu jätelaitoshanke on huomattava riski. Ruonanjoen jokihelmisimpukkakannan luontoarvo on yli 15 milj. Euroa, päättäjien on se otettava huomioon.

Ruonanjoki on luonnontilainen joki, mikä on edellytys jokihelmisimpukan säilymiseen. Luonnonmukaisiin vesimäärän vaihteluihin ja veden mukana kulkeutuviin pitoisuuksiin jokihelmisimpukka on sopeutunut erittäin pitkän elinkaarensa aikana. Yhtenä eläinkuntamme pitkäikäisimmistä lajeista jokihelmisimpukka on lisääntymiskykyinen vasta 20 vuotiaana ja jatkaa kasvuaan Etelä-Suomessa yli 80-vuotiaaksi. Sen sijaan kaikki äkilliset tai totusta poikkeavat muutokset (pohjaveden liikkeet, veden pienetkin lämpötila- ja pitoisuusmuutokset, muutokset sivu-uomissa yms.) muodostavat jokihelmisimpukan hyvin herkälle elämänrytmille suuren riskin.

Liittyen intendentti Ilmari Valovirran esitykseen, kansanedustaja Tuija Brax korosti erityisesti varovaisuusperiaatteen toteutumisen tärkeyttä käynnissä olevassa YVA:ssa, liittyen Ruonanjoen arvokkaan jokihelmisimpukkapopulaation elinympäristön suojeluun. Braxin mukaan riskien toteutuessa ei jokea voi enää ennallistaa eikä myös muutenkaan korvata. Lopuksi kansanedustaja Brax kannusti kuulijoita, jos mikään muu ei auta, lähtemään mukaan asiaa koskeviin oikeusprosesseihin.
782
Ilmari Valovirta, intendentti
Luonnontieteellinen keskusmuseo/ Helsingin yliopisto
sivun alkuunsivun alkuun